Simeon I of Bulgaria facts for kids
Simeon Suuri
Симеон
893-27 Toukokuu 927
27. toukokuuta 927
Preslav, Bulgaria
Vladimir
Pietari I
Mikael
Pietari, Bulgarian keisari
Ivan
Benjamin
Boris I
Maria
Simeon suuri (Bulgaria: Цар Симеон Велики) (N.866 – 27. toukokuuta 927) oli Bulgarian hallitsija, joka hallitsi 893 – 27. toukokuuta 927.
hän oli 27-vuotias, kun hän otti valtaistuimen veljeltään Vladimirilta, jonka hänen oma isänsä tsaari Boris I syrjäytti ja mahdollisesti sokaisi hänen yritettyään mahdollisesti palauttaa Bulgarian pakanuuteen. Yksi ensimmäisistä päätöksistä, jotka hän teki noustuaan valtaan, oli siirtää Bulgarian pääkaupunki Pliskasta Preslaviin.
Cremonalaisen langobardien kronikoitsijan Liudprandin mukaan Simeon oli viettänyt suuren osan nuoruudestaan Konstantinopolissa, jossa hän sai parhaan mahdollisen koulutuksen. On säilynyt kaksi Simeonin kirjettä, jotka oli osoitettu bysanttilaiselle diplomaatille Leo Choerosfaktokselle. Yhdessä Konstantinopolin patriarkan Nikolai I Mystikoksen ja Bysantin keisarin Romanos I Lekapenoksen kanssa käymänsä kirjeenvaihdon kanssa (r. 920-944), ne todistavat Simeonin epätavallisesta hienostuneisuudesta ja Bysantin poliittisten, institutionaalisten ja älyllisten perinteiden tuntemuksesta. Sekä Liudprand että Nikolai Mystikos todistavat Simeonin antaneen luostarilupauksen, ja nykytutkijat olettavat Boris I: n halunneen nähdä hänet Bulgarian kirkon johdossa. Vanhemman veljen kukistuminen sai hänet kuitenkin nousemaan valtaistuimelle. Irrottautuakseen Bysantin uskonnollisesta vaikutuksesta Simeon kannatti kreikkalaisen liturgian korvaamista slaavilaisella, vaikka kaksikieliset piirtokirjoitukset todistavat kreikan kielen käytön jatkuneen ainakin 900-luvun puoliväliin saakka. On hyvin uskottavaa, että Simeon kannusti käyttämään äskettäin kehitettyä kyrillistä kirjaimistoa (glagoliittisen kirjaimiston kustannuksella), joka teki slaavilaisesta kielestä (tai vanhasta Bulgariasta) paljon helpommin sovellettavissa hallinnossa, kirjallisuudessa ja liturgiassa. Simeonin valvonnassa ja hänen ylenpalttisen tukijansa ansiosta Vanha Kirkkoslaavilainen kirjallisuus kukoisti – siinä määrin, että suunnaton osa myöhempinä vuosisatoina Venäjän maissa kiertäneistä teksteistä juontaa juurensa Simeonin aikaan. Makedonian Preslavin ja Ohridin kaupunkien ympärille keskittyneeseen kirjallisuuselämään kuului sekä kreikkalaisten teosten laajamittainen kääntäminen eksegeesissä, hagiografia, retoriikka, kronografia ja vanhaksi bulgariaksi kirjoitetut alkuperäisteokset. Tämä oli keskiaikaisen Bulgarian kulttuurin kulta — aikaa, jonka kestävin seuraus oli kyrillisen kirjaimiston perustaminen-joka perustui kreikkalaiseen kirjaimistoon, mutta jota täydennettiin Glagoliittisilla tai vasta luoduilla kirjaimilla. Slaavilaisesta kirjallisuudesta tuli kolmas merkittävä kirjallisuus kristillisessä maailmassa samalla kun slaavilainen liturgia levisi valtaosaan Itä-Eurooppaa.
vuonna 893 Bysantin keisari Leo VI päätti siirtää bulgarialaisten tavaroiden markkinat Konstantinopolista Thessalonikiin. Tämä tapahtui samaan aikaan kuin ensimmäiset suuret Magyaarien hyökkäykset Bulgariaan ja johti suureen kolmijakoon, jossa bulgaarit ja Petšenegit voittivat bysanttilaiset ja Magyaarit. Sota päättyi vuonna 896 Bulgarian suureen voittoon Bulgarofygonin taistelussa Itä-Traakiassa. Markkinat palautettiin Konstantinopoliin ja Bysantin keisarin oli jatkettava vuotuisen veron maksamista Bulgarialle.
myöhemmin Simeon vaati itselleen keisarillista arvonimeä ja yritti syrjäyttää Bysantin alueen suurimpana mahtina. Vuonna 913 hän hyökkäsi Traakiaan ja asetti esteettä armeijansa Konstantinopolin porteille. On paljon tieteellistä väittelyä siitä, kruunasiko Bysantin patriarkka Simeonin tuolloin keisariksi, vaikka hänen myöhempi kirjeenvaihtonsa ja säilyneet sinettinsä todistavat hänen pitäneen itseään ”bulgaarien ja roomalaisten keisarina”. Simeon johti aggressiivista politiikkaa serbien ruhtinaskuntia kohtaan, tunkeutui maahan jatkuvasti ja määräsi prinssivalintansa. Elokuun 20. päivänä 917 poikkeuksellisen suuri Bysanttilaisjoukko hyökkäsi Bulgariaan, mutta kärsi raskaan tappion Anchialoksen taistelussa. Tämän seurauksena Simeon veti kiertoradalleen Petšenegit ja aloitti suurhyökkäyksen Bysantin eurooppalaisia dominioita vastaan. Hänen väitetään jopa yrittäneen neuvotella Egyptin Fatimidihallitsijan kanssa Bysantin vastaisesta liittoumasta, mutta hänen pyrkimyksensä tulla bysanttilaisten tunnustamaksi keisariksi jäi turhaksi. Vuoteen 926 mennessä hän oli sodassa kuningas Tomislavin johtamaa Kroatiaa vastaan, mutta kärsi tappion Bosnian ylängön taistelussa. Simeon kuoli 27. toukokuuta 927 käytyään 14 vuotta sotaa Bysanttia vastaan.
kuvat lapsille
-
BULGARIA, ensimmäinen keisarikunta. Temp. Simeon I Veliki (Simeon Suuri) to Petar I. 893-969. PB-Tiiviste (27mm, 11,60 g, 12h). Edessä rintakuva Theotokos holding lapsi; P poikki kentän / MΛIΛMO, leijona (tai leopardi) seisoo oikealla etujalka koholla. Julkaisematon. VF, harmaa ja ruskea patina, hieman vaaleaa karheutta.Amerikkalaisesta kokoelmasta.
-
kartta Bulgarian suurimmasta alueellisesta laajuudesta Simeon I: n hallituskaudella
-
bulgarialaiset saartoivat Bysantin joukot Bulgarofygonissa vuonna 896. Madridin Skylitzeistä.
-
kartta Akhelooksen tai Anchialoksen taistelun etenemisestä
-
Bysantin keisari Romanos I Lekapenos neuvotteli Bulgarian Simeon I: n kanssa n. 922-924. Radziwillin kronikan pienoiskoossa (14.
-
Theodore Stratelateen keraaminen ikoni ajoitetaan Simeonin hallituskaudelle
-
the Bulgarian Tsar Simeon: The Morning Star of Slavonic Literature, by Alfons Mucha
Write a Reply or Comment