Theolair-annos

Yleisiä huomioita:

vakaan tilan huippupitoisuus seerumissa riippuu yksittäisellä potilaalla annoksesta, annosvälistä sekä teofylliinin imeytymisen ja puhdistuman nopeudesta. Koska teofylliinin puhdistuma vaihtelee yksilökohtaisesti huomattavasti, seerumin teofylliinipitoisuuden huippupitoisuuden saavuttamiseen tarvittava annos on 10-20 mikrog/mL vaihteluvälillä nelinkertainen muutoin samanlaisilla potilailla, koska teofylliinin puhdistumaa muuttavia tekijöitä ei ole (esim., 400-1600 mg/vrk <60-vuotiailla aikuisilla ja 10-36 mg/kg/vrk 1-9-vuotiailla lapsilla). Tietylle potilasryhmälle ei ole olemassa yhtä teofylliiniannosta, joka toisi sekä turvallisia että tehokkaita pitoisuuksia seerumissa kaikille potilaille. Terapeuttisen seerumin teofylliinipitoisuuden saavuttamiseksi tarvittavan teofylliiniannoksen mediaani voi yksittäisillä potilailla johtaa seerumin teofylliinipitoisuuksiin, jotka eivät ole terapeuttisia tai mahdollisesti toksisia. Esimerkiksi annoksella 900 mg/vrk aikuisille <60-vuotiaille tai 22 mg/kg/vrk 1-9-vuotiaille lapsille vakaan tilan seerumin teofylliinipitoisuus on <10 mikrog/mL noin 30%: lla potilaista, 10-20 mikrog/mL noin 50%: lla potilaista ja 20-30 mikrog/mL noin 20%: lla potilaista. Teofylliiniannos on yksilöitävä seerumin teofylliinipitoisuuden huippupitoisuuden perusteella, jotta saavutetaan annos, josta saadaan suurin mahdollinen hyöty ja mahdollisimman vähäinen haittavaikutusten riski.

ohimeneviä kofeiinin kaltaisia haittavaikutuksia ja hitaiden metaboloijien liiallisia pitoisuuksia seerumissa voidaan välttää useimmilla potilailla aloittamalla riittävän pienellä annoksella ja nostamalla annosta hitaasti pienin askelin, jos se katsotaan kliinisesti aiheelliseksi (KS.taulukko V). Annosta tulee suurentaa vain, jos aikaisempi annos on hyvin siedetty ja vähintään 3 päivän välein, jotta seerumin teofylliinipitoisuudet saavuttavat uuden vakaan tilan.

annoksen säätämisen tulee tapahtua seerumin teofylliinipitoisuuden mittauksen perusteella (KS.varotoimet, laboratoriokokeet sekä annostus ja antotapa, taulukko VI). Terveydenhuollon tarjoajien tulee kehottaa potilaita ja hoidon antajia lopettamaan kaikki haittavaikutuksia aiheuttavat annokset, pidättämään lääkitys, kunnes nämä oireet ovat poistuneet ja jatkamaan hoitoa pienemmällä, aiemmin siedetyllä annoksella (KS.varoitukset). Varoitukset ja varotoimet), seerumin teofylliinipitoisuuksia tulee seurata 6 kuukauden välein nopeasti kasvavien lasten osalta ja kaikkien muiden osalta vuoden välein. Akuutisti sairaiden potilaiden seerumin teofylliinipitoisuutta on seurattava säännöllisin väliajoin, esim.24 tunnin välein.

teofylliini jakautuu huonosti rasvakudokseen, joten mg / kg annos on laskettava ihannepainon perusteella.

taulukko V sisältää teofylliinin annosteluohjelman, jota suositellaan potilaille eri ikäryhmissä ja kliinisissä olosuhteissa. Taulukko VI sisältää suosituksia teofylliiniannoksen muuttamiseksi seerumin teofylliinipitoisuuksien perusteella. Näiden yleisten annostussuositusten soveltamisessa yksittäisille potilaille on otettava huomioon kunkin potilaan yksilölliset kliiniset ominaisuudet. Näiden suositusten tulisi yleensä toimia annosmuutosten ylärajana, jotta voidaan vähentää sellaisten mahdollisesti vakavien haittavaikutusten riskiä, jotka liittyvät seerumin teofylliinipitoisuuden odottamattomaan suureen nousuun.